Pohjatutkimus tehdään käytännössä maaperäkairauksin, laboratoriotutkimuksin ja kenttäkokein, jotka selvittävät maaperän kantavuuden ja rakentamisominaisuudet. Tutkimusprosessi alkaa maastokatselmuksella ja etenee systemaattisesti syvyyssuuntaisiin mittauksiin. Tämä artikkeli vastaa yleisimpiin kysymyksiin pohjatutkimuksen toteutuksesta, menetelmistä, kestosta ja tulosten tulkinnasta.
Mikä on pohjatutkimus ja miksi se on välttämätön ennen rakentamista?
Pohjatutkimus on maaperän kantavuuden ja rakentamisominaisuuksien selvittämistä ennen rakennushankkeen aloittamista. Sen avulla selvitetään, kestääkö maaperä suunnitellun rakennuksen aiheuttamat kuormat ilman haitallisia painumia tai vakavuusongelmia. Pohjatutkimus on välttämätön suunnittelun lähtötieto, joka vaikuttaa suoraan perustamisratkaisuihin ja rakennuskustannuksiin.
Maaperän kantavuuden arviointi on kriittinen vaihe rakentamisen suunnittelun aloitusvaiheessa ja kuuluu suunnittelun olennaisimpiin lähtötietoihin. Ilman asianmukaista pohjatutkimusta rakentaja ei voi tietää, millainen perustamistapa sopii kohteeseen tai tarvitaanko erityistoimenpiteitä maaperän parantamiseksi.
Pohjatutkimuksen tulokset vaikuttavat merkittävästi rakennuskustannuksiin. Kantavan maaperän löytyessä läheltä maanpintaa kevyet perustukset riittävät. Heikon maaperän tapauksessa saatetaan tarvita paalutusta, maaperän vaihtoa tai muita kalliita vahvistustoimenpiteitä. Tutkimuksen avulla nämä kustannukset voidaan arvioida etukäteen ja välttää yllättävät lisäkustannukset rakentamisen aikana.
Mitä menetelmiä pohjatutkimuksessa käytetään ja miten ne toimivat?
Pohjatutkimuksen päämenetelmät ovat kairaukset, heijarikokeet ja laboratoriotutkimukset. Kairaukset selvittävät maaperän kerrosrakennetta ja lujuutta eri syvyyksissä. Heijarikokeet mittaavat maaperän tiheyttä ja kantavuutta dynaamisella kuormituksella. Laboratoriotutkimukset määrittävät maaperänäytteiden koostumusta ja fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia.
Tutkimuskairaus on yleisin menetelmä, jossa maaperään porataan reikiä ja mitataan vastusta eri syvyyksissä. Putkikaira soveltuu pehmeisiin maalajeihin, kun taas kierrekaira toimii kovemmissa maalajeissa. Kairauksen yhteydessä otetaan tarvittaessa maaperänäytteitä tarkempaa analyysiä varten.
Heijarikokeessa maaperää kuormitetaan pudottamalla painoa tietystä korkeudesta ja mittaamalla syntyvää painumaa. Tämä menetelmä antaa tietoa maaperän tiiveydestä ja kantavuudesta kenttäolosuhteissa. Pohjavesipinnan taso selvitetään aina osana maaperätutkimusta, joten se kuuluu automaattisesti tutkimusprosessiin.
Laboratoriotutkimukset täydentävät kenttäkokeita. Maaperänäytteitä otetaan tutkimuskairausten yhteydessä tai niiden jälkeen tarvittaessa, jos maaperän rakeisuus tai vesipitoisuus on arvioitava kantavuuden määrittämiseksi. Laboratoriossa määritetään muun muassa maalaji, vesipitoisuus, tiheys ja lujuusominaisuudet.
Kuinka kauan pohjatutkimus kestää ja mistä kustannukset muodostuvat?
Pohjatutkimus kestää tyypillisesti 1–3 viikkoa riippuen tontin koosta, maaperän monimutkaisuudesta ja rakennuksen vaativuudesta. Kenttätyöt vievät yleensä 1–2 päivää, laboratorioanalyysit 3–5 päivää ja perustamistapalausunnon laatiminen 3–7 päivää. Kustannukset muodostuvat kenttätöistä, laboratorioanalyyseistä ja asiantuntijatyöstä.
Tutkimuksen laajuus riippuu useista tekijöistä. Pieni omakotitalo voi vaatia 2–4 kairauspistettä, kun taas suuremmat rakennukset tarvitsevat kattavamman tutkimusverkon. Vaativa maaperä, kuten sulfidisavi tai löyhät hiekkakerrokset, edellyttää tarkempaa selvitystä ja lisäkokeita.
Kustannustekijöihin vaikuttavat kairauspisteiden määrä, tutkimussyvyys, laboratorioanalyysien laajuus ja kohteen sijainti. Tonttikohtaiseen pohjatutkimukseen sisältyvät aina tarvittavat mittaukset, kuten maastomalli. Perustamistapalausunnot toimitetaan asiakkaille digitaalisessa PDF-muodossa, mikä nopeuttaa toimitusta ja alentaa kustannuksia.
Miten pohjatutkimuksen tuloksia tulkitaan ja mitä ne kertovat rakentajalle?
Pohjatutkimuksen tulokset esitetään perustamistapalausunnossa, joka sisältää maaperän kerrosrakenteen, kantavuusarviot ja suositellut perustamisratkaisut. Lausunto kertoo rakentajalle, millainen perustamistapa soveltuu kohteeseen, millä syvyydellä kantava maaperä sijaitsee ja tarvitaanko erityistoimenpiteitä. Tulokset vaikuttavat suoraan rakennusteknisiin valintoihin ja kustannusarvioihin.
Perustamistapalausunnon pohjalta analysoidaan maaperän kantavuutta ja maaperän sisältämän veden vaikutusta maaperän ominaisuuksiin. Pohjavesipinta tulee säilyttää nykyisellään, sillä sen aleneminen voi aiheuttaa kantavuuden laskua esimerkiksi liian alhaisen salaojituksen vuoksi. Pohjavesi ei itsessään heikennä maaperän kantavuutta, mutta pohjavesitason aleneminen voi vaikuttaa siihen.
Erityistä huomiota kiinnitetään sulfidisaven esiintymiseen, joka määritetään tarkkojen maaperätutkimusten avulla. Sulfidisavi ei vaikuta maaperän kantavuuteen, mutta se voi aiheuttaa happamoitumista joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa, esimerkiksi pohjaveden pinnan laskiessa. Tämä tieto vaikuttaa kaivutöiden suunnitteluun ja mahdollisiin suojaustoimenpiteisiin.
Tutkimustulosten perusteella voidaan suunnitella optimaalinen perustamisratkaisu, joka takaa rakennuksen turvallisen ja taloudellisen perustamisen. Maaperätutkimus on tärkeä lähtötieto lähes kaikissa rakennusprojekteissa, vaikka sitä ei aina tarvita vähäisissä rakennustöissä.
